Vai että kielikoulu?
Vai että kielikoulu?
Pitääkö tänne kirjoittaa suomeksi? Eikö se ole hankalaa kirjoitta jopa noin vaikeaa kieltä... saati sitten puhua sitä? Kannattaisi olla syntyperäinen suomalainen
-
Hank W.
- The Motorhead
- Posts: 29973
- Joined: Sat Jul 06, 2002 10:00 pm
- Location: Mushroom Mountain
- Contact:
Neljäs Osa Ruotzista, on Suomi eli Suomen Maa.
Se jaetan seitzemään Maakuntaan jotka owat Pohjasta ruweten seurawaiset :
1. Österbotn, se on Pohjan-Maa, joka on kaukaisin Pohjasa.
2. Finland, eli Suomi niminomattain, joka on Pohjan-Maalta Merilännesä.
3 Luoto Ålanti, joka on Suomesta Länteen.
4. Tawastland, se on, Hämen-Maa, joka on Suomesta Itään.
5. Sawolax, eli Sawon-Maa, joka on wielä edempänä Idäsä.
6. Nyland, se on, Uusi-Maa, joka on Hämen-Maasta Meresä.
7. Kymmenegårdin Maakunta eli Karjalan-Maa, joka on Uudesta-Maasta Itään päin, Wenäjän rajalla.
Ennen kuin lawiammalta kirjoitetan joka Suomen-Maan Osasta, nimitetän lyhykäisesti, että koko Suomen-Maa luetan olewan kolme tuhatta nelikulmasta Ruotzin penikulmaa lawia, ja on siis yhtä isosta laweudesta kuin Frankrikin Waltakunta ja kahta kolmea osaa lawiampi kuin Englantin Waltakunta. Hedelmää kantawa kuiwa Maa Suomesa luetan pitäwän sisällänsä 53, 571, 428, se on, kolme kuudetta kymmentä tuhatta kertaa tuhatta, wiisi sataa yxi kahdexatta kymmentä tuhatta, neljä sataa ja kahdexan kolmatta Tynnyrin alaa Maata. Mutta Suomesa pitä oleman ainoasta 30, 000, se on, kolmekymmentä tuhatta kokonaista Taloa : Jokaitzen koko talon osalle tulee siis wähimmäxikin 1785. Tynnyrin alaa Maata, ja waikka muutamilla Taloilla on wähempi tiluxia, niin on kuitenkin enimmällä osalla taas lawiampi Maa.
Pohjan-Maa on tietä myöden yhdexän kymmenen penikulman paikoilla pitkä ja neljäkymmentä penikulmaa lewiä. Sen Wapuna eli Aset taikka Asetten kuwauxet owat wanhudesta kuusi Kärppää, taiwan sinisesä aukiasa ; Kilpi on Greiwikunnan Kruunulla peitetty. Siellä on kolme Maakuntaa. Kajanan kunnasa on Kajanan Kaupunki, josa on Linna, nimeltänsä Kajaneborg, Kuninkas Karl Yhdexännen aikana w. 1607, rakettu. Uleåborin kunnasa on 1. Uleå, W. 1610. Kaupunkixi asetettu, on suurin Pohjanmaalla, ja 77 1/4 penikulman pääsä Turusta. Uleån wirrasa saadan paras Lohi. 2. Brahestad on saanut Kaupunkin wapauden W. 1652, ja on 69 1/4 penikulmaa kaukana Turusta. 3. Gamla eli Wanha Karleby, on rakettu Kuninkas Gustaw Adolphin aikana ja Kaupunkixi asetettu W. 1620. Sinne on Turusta 55. penikulmaa. Siellä raketan Aluxia ja tehdän terwa-kauppaa. Tämän kaupunkin wieresä tapahtui se niin kutzuttu Klupu eli Nuija-sota w. 1597. Karlsholmin kunnasa owat 1. Jakobstad, Kaupunkixi asetettu W. 1660. ja on Turusta sinne 51 1/2 penikulmaa. 2. Ny eli UusiKarleby, joka on saanut Kaupunkin wapaudet Kuninkas Gustaw Adolphilta W. 1620 : on Turusta 49 1/2 penikulman pääsä. Siellä kaupitzan wäkewästi terwalla. 3. Waasa, on asetettu Kuninkas Karl Yhdexänneltä w. 1611. ja nimitetty Sen Korkian Kuninkallisen Suwun jälkeen : Turusta on sinne 41 penikulmaa.
Siellä on nyt Kuninkallinen Howi-Räti eli Yli-Oikeus. Siinä läsnä on Korsholmin Kuninkan Kartano, josa Maaherra asuu. 4. Christinestad, rakettu w. 1649, ja Turusta 26 1/2 penikulman matkan pääsä.
Suomi niminomattain ulottuu 29. penikulmaa pitudelle ja 18. leweydelle.
Meren puoliaisen Suomen Wapunasa eli Asesa on Kullainen Rautalakki, Kruunun ja kahden Fanan eli Lipun kanssa Punaisesa Aukiasa. Pohjan puoliaisen Suomen Asesa on pystysä seisowa Karhu, jonka oikiasa etu-käpälesä on paljas miekka, kahden Tähden wälisä, puolittain punaisesa, puolittain Hopiaisesa Aukiasa. Suomesa niminomattain, on kaxi Maakuntaa. Turun kunnasa owat seurawaiset Kaupunkit : 1. Åbo eli Turku, paras Kaupunki koko Suomen Saaresa. Turun ja Stokkholmin Kaupunkein wäliä on 40. penikulmaa. Turun wanhus luetan wuodesta 1155, eli siitä ajasta kuin Christillinen Oppi ensin saatettin tähän maahan, Kuninkas Erik sen Pyhän aikana. Kuninkallinen Howi Räti eli Yli Oikeus on täsä asetettu W. 1623 : Akademia, w. 1640, ja Tuomio-Kirkko on w. 1300. rakettu. Turun-linna on niistä wanhimmista tämän Maan Warustuxista.
Tämä on ollut Ruotzin Hertuan Johannexen Ruhtinallinen Asunto, ja Kuninkas Erik Neljästoistakymmenes on täsä ollut fangiudesa eli kiinni.
2. Nådendal eli Nantali, joka on puolitoista penikulmaa Turusta.
Siellä on ennen ollut Luostari, joka tähän Kuninkas Kristopherin aikana asetettin w. 1443, mutta senjälkeen häwitettin. Täsä Kaupunkisa kudotan Sukkia. 3. Nystad eli Uusi-Kaupunki, Kuninkalta Gustaw Adolphilda W. 1617. asetettu. Kaupitzee puukaluilla sekä Ruotzisa että Saxan-Maisa.
Täsä Kaupunkisa tehtin w. 1721. s. 30. p. Elo Kuusa Rauha Ruotzin ja Wenäjän wälillä. Björneborin eli Borin kunnasa on 1. Saman niminen Kaupunki, johon on 13. penikulmaa Turusta, rakettu w. 1558. Kaupitzee puu-kaluilla ja kaloilla, erinomattain Lohella ja Sioilla. Täsä pidettin Herrain päiwät w. 1602. 2. Raumå, johon on 11. penikulmaa Turusta, on wanha Kaupunki, ja on saanut wapauxia usiammilta Kuninkoilta, waan ensin W 1441. Kuninkas Kristopherilta. Kaupitzee semmoisilla kaluilla kuin Uusi-Kaupunkikin.
Ålanti on 6. penikulmaa pitkä ja myös melkiän niin pitkä. Tämän Luodon Wapuna eli Ase on Hirwi, renkalla kaulan ympäri, sinisesä Aukiasa : Kilpi on Greiwi kunnan Kruunulla peitetty. Ålantisa puhutan Ruotzin kieltä. Siellä on Kastelholman Kuninkan-kartano josa on Påsti-Huone. Kastelholmasa on ennen ollut Linna josa Kuninkas Erik 14:s on myös ollut kiinni. Ålantisa on 8. Pitäjää : ja Ekkerösä on siellä myös Påsti-Kontori eli Huone.
Hämen-Maa on 30. penikulmaa pitkä ja 20. lewiä. Sen Wapuna eli Ase on kullainen Ilwes, jonka ylitze seisoo kolme Tähtiä, punaisesa Aukiasa : Kilpi on Greiwikunnan Kruunulla peitetty. Hämen-Maa jaetan Meren puoliaiseen ja Pohjan-puoliaiseen Osaan. Merenpuoliaisesa Osasa on Hämenlinnan Kaupunki, Ruotzixi Tawastehus eli Kroneborg, joka on Turusta wirstaa wailla 16:n penikulman pääsä. Kaupunki on w. 1650. Greiwi Pehr Brahelta asetettu. Siellä on Linna, joka kutzutan Hämenlinnaxi ; jonka Waltakunnan Edesseisoja Birger Jarl w. 1250. on antanut raketa. Linnan Muurisa on ihmisen kuwa, jonka yhdesä kädesä on ruoska ja toisesa witza ; sen luulewat muutamat Birger Jarlen kuwaxi.
Pohjanpuoliaisesa Osasa ei ole yhtän Kaupunkia.
Sawolahti on 34. penikulmaa pitkä ja 21. penikulmaa lewiä. Sen Wapuna eli Ase on kullainen Joutzi jännitetty Wasaman kanssa, mustasa Aukiasa : Kilpi on Greiwi kunnan Kruunulla peitetty. Sawolahdesa on yxi ainoa Kaupunki, Nyslot eli Uusilinna, joka on 47 1/4 penikulmaa Turusta.
Linna, jolla erinomattain on se nimi Nyslott, on läsnä Kaupunkia ja hywin warustettu : se on rakettu w. 1475 ja sillä on ollut ennen usiammat nimet.
Uusi-Maa on 22 1/4 penikulmaa pitkä ja harwoisa paikoisa ei muuta kuin 5. penikulmaa lewiä. Sen Wapuna eli Ase on hopiainen Wenhe, kahden wirran wälillä, taiwan sinisesä Aukiasa : Kilpi on tawallisesti Greiwi-kunnan Kruunulla peitetty. Siellä owat seurawaiset Kaupunkit : 1. Helsingforss, johon on wirstaa wailla 21. penikulmaa Turusta. Se on asetettu Kuninkas Gustaw Ensimmäiseltä ja on sitten saanut wapaudet Kuninkas Johan Kolmannelta w. 1569. Täsä on parhaista Haminoista Ruotzin Kruunun alla.
Koko Warustus rakennus siellä kutzutan Sweaborixi. 2. Ekenäs on Turusta 14. penikulman pääsä, on wähäinen ja luullan saanen nimensä Tammimetzästä, joka kaswaa siinä ympärristöllä ; sillä Tammi kutzutan Ruotzin kielin Eek. 3. Borgo, johon 22. ja puoli penikulmaa Turusta : se on wanha Kaupunki ja sen Wapaudet owat parannetut Kuninkas Karl Yhdexänneltä w. 1602 ja 1607. Täällä asuu Pispa ja täsä on Gymnasiumi eli yhteinen opetushuone. 4. Lowisa, ennen Degerby, rakettin w. 1745. Raja Kaupunkixi Wenäjän Maata wastan. W. 1752, nimitettin se Lowisaxi Itze Kuninkalta, joka siellä oli silloin matkustain. Maaherra asuu täsä Kaupunkisa.
Kymmenegårdin Maakunta, joka on yxi osa sekä Karjalan että Kexholman Kunnista. Ne muut osat näistä owat nyt Wenäjän alla. Karjalan Wapuna eli Aset owat kaxi toinen toistansa wastan Hakkawaa Käsiwartta, joista yhdesä on Kalpa ja toisesa Wasama, punaisesa Aukiasa : Kilpi oli Hertua kunnan Kruunulla peitetty. Siellä on kaxi Kaupunkia. 1. Fredrikshamn, johon on 38 1/4 penikulmaa Turusta. Se sai wapaudet W. 1723. Samasa paikasa seisoi ennen Wekelahden Kaupunki. 2. Wilmanstrand, johon on 39. ja puoli penikulmaa Turusta. W. 1741. tapahtui wirstaa tästä Kaupunkista sota ja tappelus 3000 Ruotzalaisten ja 16 000 Wenäläisten wälillä, ja silloin poltettin tämä Kaupunki.
Se jaetan seitzemään Maakuntaan jotka owat Pohjasta ruweten seurawaiset :
1. Österbotn, se on Pohjan-Maa, joka on kaukaisin Pohjasa.
2. Finland, eli Suomi niminomattain, joka on Pohjan-Maalta Merilännesä.
3 Luoto Ålanti, joka on Suomesta Länteen.
4. Tawastland, se on, Hämen-Maa, joka on Suomesta Itään.
5. Sawolax, eli Sawon-Maa, joka on wielä edempänä Idäsä.
6. Nyland, se on, Uusi-Maa, joka on Hämen-Maasta Meresä.
7. Kymmenegårdin Maakunta eli Karjalan-Maa, joka on Uudesta-Maasta Itään päin, Wenäjän rajalla.
Ennen kuin lawiammalta kirjoitetan joka Suomen-Maan Osasta, nimitetän lyhykäisesti, että koko Suomen-Maa luetan olewan kolme tuhatta nelikulmasta Ruotzin penikulmaa lawia, ja on siis yhtä isosta laweudesta kuin Frankrikin Waltakunta ja kahta kolmea osaa lawiampi kuin Englantin Waltakunta. Hedelmää kantawa kuiwa Maa Suomesa luetan pitäwän sisällänsä 53, 571, 428, se on, kolme kuudetta kymmentä tuhatta kertaa tuhatta, wiisi sataa yxi kahdexatta kymmentä tuhatta, neljä sataa ja kahdexan kolmatta Tynnyrin alaa Maata. Mutta Suomesa pitä oleman ainoasta 30, 000, se on, kolmekymmentä tuhatta kokonaista Taloa : Jokaitzen koko talon osalle tulee siis wähimmäxikin 1785. Tynnyrin alaa Maata, ja waikka muutamilla Taloilla on wähempi tiluxia, niin on kuitenkin enimmällä osalla taas lawiampi Maa.
Pohjan-Maa on tietä myöden yhdexän kymmenen penikulman paikoilla pitkä ja neljäkymmentä penikulmaa lewiä. Sen Wapuna eli Aset taikka Asetten kuwauxet owat wanhudesta kuusi Kärppää, taiwan sinisesä aukiasa ; Kilpi on Greiwikunnan Kruunulla peitetty. Siellä on kolme Maakuntaa. Kajanan kunnasa on Kajanan Kaupunki, josa on Linna, nimeltänsä Kajaneborg, Kuninkas Karl Yhdexännen aikana w. 1607, rakettu. Uleåborin kunnasa on 1. Uleå, W. 1610. Kaupunkixi asetettu, on suurin Pohjanmaalla, ja 77 1/4 penikulman pääsä Turusta. Uleån wirrasa saadan paras Lohi. 2. Brahestad on saanut Kaupunkin wapauden W. 1652, ja on 69 1/4 penikulmaa kaukana Turusta. 3. Gamla eli Wanha Karleby, on rakettu Kuninkas Gustaw Adolphin aikana ja Kaupunkixi asetettu W. 1620. Sinne on Turusta 55. penikulmaa. Siellä raketan Aluxia ja tehdän terwa-kauppaa. Tämän kaupunkin wieresä tapahtui se niin kutzuttu Klupu eli Nuija-sota w. 1597. Karlsholmin kunnasa owat 1. Jakobstad, Kaupunkixi asetettu W. 1660. ja on Turusta sinne 51 1/2 penikulmaa. 2. Ny eli UusiKarleby, joka on saanut Kaupunkin wapaudet Kuninkas Gustaw Adolphilta W. 1620 : on Turusta 49 1/2 penikulman pääsä. Siellä kaupitzan wäkewästi terwalla. 3. Waasa, on asetettu Kuninkas Karl Yhdexänneltä w. 1611. ja nimitetty Sen Korkian Kuninkallisen Suwun jälkeen : Turusta on sinne 41 penikulmaa.
Siellä on nyt Kuninkallinen Howi-Räti eli Yli-Oikeus. Siinä läsnä on Korsholmin Kuninkan Kartano, josa Maaherra asuu. 4. Christinestad, rakettu w. 1649, ja Turusta 26 1/2 penikulman matkan pääsä.
Suomi niminomattain ulottuu 29. penikulmaa pitudelle ja 18. leweydelle.
Meren puoliaisen Suomen Wapunasa eli Asesa on Kullainen Rautalakki, Kruunun ja kahden Fanan eli Lipun kanssa Punaisesa Aukiasa. Pohjan puoliaisen Suomen Asesa on pystysä seisowa Karhu, jonka oikiasa etu-käpälesä on paljas miekka, kahden Tähden wälisä, puolittain punaisesa, puolittain Hopiaisesa Aukiasa. Suomesa niminomattain, on kaxi Maakuntaa. Turun kunnasa owat seurawaiset Kaupunkit : 1. Åbo eli Turku, paras Kaupunki koko Suomen Saaresa. Turun ja Stokkholmin Kaupunkein wäliä on 40. penikulmaa. Turun wanhus luetan wuodesta 1155, eli siitä ajasta kuin Christillinen Oppi ensin saatettin tähän maahan, Kuninkas Erik sen Pyhän aikana. Kuninkallinen Howi Räti eli Yli Oikeus on täsä asetettu W. 1623 : Akademia, w. 1640, ja Tuomio-Kirkko on w. 1300. rakettu. Turun-linna on niistä wanhimmista tämän Maan Warustuxista.
Tämä on ollut Ruotzin Hertuan Johannexen Ruhtinallinen Asunto, ja Kuninkas Erik Neljästoistakymmenes on täsä ollut fangiudesa eli kiinni.
2. Nådendal eli Nantali, joka on puolitoista penikulmaa Turusta.
Siellä on ennen ollut Luostari, joka tähän Kuninkas Kristopherin aikana asetettin w. 1443, mutta senjälkeen häwitettin. Täsä Kaupunkisa kudotan Sukkia. 3. Nystad eli Uusi-Kaupunki, Kuninkalta Gustaw Adolphilda W. 1617. asetettu. Kaupitzee puukaluilla sekä Ruotzisa että Saxan-Maisa.
Täsä Kaupunkisa tehtin w. 1721. s. 30. p. Elo Kuusa Rauha Ruotzin ja Wenäjän wälillä. Björneborin eli Borin kunnasa on 1. Saman niminen Kaupunki, johon on 13. penikulmaa Turusta, rakettu w. 1558. Kaupitzee puu-kaluilla ja kaloilla, erinomattain Lohella ja Sioilla. Täsä pidettin Herrain päiwät w. 1602. 2. Raumå, johon on 11. penikulmaa Turusta, on wanha Kaupunki, ja on saanut wapauxia usiammilta Kuninkoilta, waan ensin W 1441. Kuninkas Kristopherilta. Kaupitzee semmoisilla kaluilla kuin Uusi-Kaupunkikin.
Ålanti on 6. penikulmaa pitkä ja myös melkiän niin pitkä. Tämän Luodon Wapuna eli Ase on Hirwi, renkalla kaulan ympäri, sinisesä Aukiasa : Kilpi on Greiwi kunnan Kruunulla peitetty. Ålantisa puhutan Ruotzin kieltä. Siellä on Kastelholman Kuninkan-kartano josa on Påsti-Huone. Kastelholmasa on ennen ollut Linna josa Kuninkas Erik 14:s on myös ollut kiinni. Ålantisa on 8. Pitäjää : ja Ekkerösä on siellä myös Påsti-Kontori eli Huone.
Hämen-Maa on 30. penikulmaa pitkä ja 20. lewiä. Sen Wapuna eli Ase on kullainen Ilwes, jonka ylitze seisoo kolme Tähtiä, punaisesa Aukiasa : Kilpi on Greiwikunnan Kruunulla peitetty. Hämen-Maa jaetan Meren puoliaiseen ja Pohjan-puoliaiseen Osaan. Merenpuoliaisesa Osasa on Hämenlinnan Kaupunki, Ruotzixi Tawastehus eli Kroneborg, joka on Turusta wirstaa wailla 16:n penikulman pääsä. Kaupunki on w. 1650. Greiwi Pehr Brahelta asetettu. Siellä on Linna, joka kutzutan Hämenlinnaxi ; jonka Waltakunnan Edesseisoja Birger Jarl w. 1250. on antanut raketa. Linnan Muurisa on ihmisen kuwa, jonka yhdesä kädesä on ruoska ja toisesa witza ; sen luulewat muutamat Birger Jarlen kuwaxi.
Pohjanpuoliaisesa Osasa ei ole yhtän Kaupunkia.
Sawolahti on 34. penikulmaa pitkä ja 21. penikulmaa lewiä. Sen Wapuna eli Ase on kullainen Joutzi jännitetty Wasaman kanssa, mustasa Aukiasa : Kilpi on Greiwi kunnan Kruunulla peitetty. Sawolahdesa on yxi ainoa Kaupunki, Nyslot eli Uusilinna, joka on 47 1/4 penikulmaa Turusta.
Linna, jolla erinomattain on se nimi Nyslott, on läsnä Kaupunkia ja hywin warustettu : se on rakettu w. 1475 ja sillä on ollut ennen usiammat nimet.
Uusi-Maa on 22 1/4 penikulmaa pitkä ja harwoisa paikoisa ei muuta kuin 5. penikulmaa lewiä. Sen Wapuna eli Ase on hopiainen Wenhe, kahden wirran wälillä, taiwan sinisesä Aukiasa : Kilpi on tawallisesti Greiwi-kunnan Kruunulla peitetty. Siellä owat seurawaiset Kaupunkit : 1. Helsingforss, johon on wirstaa wailla 21. penikulmaa Turusta. Se on asetettu Kuninkas Gustaw Ensimmäiseltä ja on sitten saanut wapaudet Kuninkas Johan Kolmannelta w. 1569. Täsä on parhaista Haminoista Ruotzin Kruunun alla.
Koko Warustus rakennus siellä kutzutan Sweaborixi. 2. Ekenäs on Turusta 14. penikulman pääsä, on wähäinen ja luullan saanen nimensä Tammimetzästä, joka kaswaa siinä ympärristöllä ; sillä Tammi kutzutan Ruotzin kielin Eek. 3. Borgo, johon 22. ja puoli penikulmaa Turusta : se on wanha Kaupunki ja sen Wapaudet owat parannetut Kuninkas Karl Yhdexänneltä w. 1602 ja 1607. Täällä asuu Pispa ja täsä on Gymnasiumi eli yhteinen opetushuone. 4. Lowisa, ennen Degerby, rakettin w. 1745. Raja Kaupunkixi Wenäjän Maata wastan. W. 1752, nimitettin se Lowisaxi Itze Kuninkalta, joka siellä oli silloin matkustain. Maaherra asuu täsä Kaupunkisa.
Kymmenegårdin Maakunta, joka on yxi osa sekä Karjalan että Kexholman Kunnista. Ne muut osat näistä owat nyt Wenäjän alla. Karjalan Wapuna eli Aset owat kaxi toinen toistansa wastan Hakkawaa Käsiwartta, joista yhdesä on Kalpa ja toisesa Wasama, punaisesa Aukiasa : Kilpi oli Hertua kunnan Kruunulla peitetty. Siellä on kaxi Kaupunkia. 1. Fredrikshamn, johon on 38 1/4 penikulmaa Turusta. Se sai wapaudet W. 1723. Samasa paikasa seisoi ennen Wekelahden Kaupunki. 2. Wilmanstrand, johon on 39. ja puoli penikulmaa Turusta. W. 1741. tapahtui wirstaa tästä Kaupunkista sota ja tappelus 3000 Ruotzalaisten ja 16 000 Wenäläisten wälillä, ja silloin poltettin tämä Kaupunki.
Cheers, Hank W.
sitting here like a lemon looking for a gin.
sitting here like a lemon looking for a gin.
Why are u using W, X and Z in finnish?
Why are u using W, X and Z in finnish 
? Thats not right 
. You don't even know what you white up there 
.
? Thats not right . You don't even know what you white up there .Re: Why are u using W, X and Z in finnish?
PC-ToN wrote:Why are u using W, X and Z in finnish
Suggest you study the use of foreign loan words in the Finnish language...the letters b c f g q x z are only found in foreign loan words ..
If you check the text which Hank copy pasted from an official Finnish document to wind you up you will find that these letters appear in adopted loan words.
If you are up to a achedemic explantion.
A Few Sources of reference.
Branch, Hannele. The Finnish language. Ministry for Foreign Affairs of Finland, Virtual Finland. Viewed 3/2002.
URL:http://virtual. finland.fi/finfo/english/finnlang.html
CIMO The Centre for International Mobility. Studying Finnish. Viewed 3/2002.
URL: http://finland.cimo.fi/studyingfinnish/index.htm
Karlsson, Fred. Finnish grammar.Juva:WSOY, 1983.
Kotus Research Institute for the Languages of Finland. Finnish. Viewed 3/2002.
URL: http://www.kotus.fi/kielet/suomi/ind_inenglish.shtml
Kulonen, Ulla-Maija. The origin of Finnish and related languages. Ministry for Foreign Affairs of Finland
URL: http://virtual.finland.fi
http://www.hut.fi/u/tuhkanen/Sery-C/Hattujuttu-EN.html
-
Tom and Jerry
Re: Why are u using W, X and Z in finnish?
Suggest you read the ten commands from Mikael Agricola (1543). It's full of C, W, X and Z in this Finnish text:PeterF wrote:PC-ToN wrote:Why are u using W, X and Z in finnish
Suggest you study the use of foreign loan words in the Finnish language...
Ne Kymenen Käskyt /
Ensimeinen kesky .
Ele cumardha weraita Jumaloita .
Toinen
Ele turhanmainitze sinun Jumalas Nime .
Colmas
Pyhite Lepopeiue
Nelies
Cunnioita sinun ises /
ia sinun eites / ettes cauuaneläisit .
Wides
Ele tapa .
Cudes
Ele hooritee .
Seitzemes
Ele warghasta .
Cadhexes
Ele ole wäre todhistaija /
sinun lehemeises
wastan .
Ydhexes
Ele pydhe sinun lehemeises honetta .
Kymenes .
Sinun lehemeises Emende /
Paluelia / Pica /
caria / iucta / ia mite sinun
lehemeiselles onopi /
ele himoitze .