virheiden korjaaminen

[hru-hru]

Hei!

Yliopistossa minultä kysyttiin kertoa vähän miltä asuminen Helsingissä kuulostaa moskovalaiselle. Tämä on vain pieni osa omasta kokemuksesta, mutta olisin aika iloinen, jos joku voisi neuvoa minulle, mitä täytyisi korjata tekstissani. "Teoksessa" puhun pehmeästä sekä talouden kaupungista - tämä on kaupungintutkimuksen teoria. Kiitos etukäteen ja hyvää pääsiäistä kaikkille!

"Yksi suurimmista yllätyksistä oli vahna kauppahalli, johon menin vain toisen vuoden asuvani Helsingissä. Olin lukenut, etta Helsingin kauppahalli on aina ollut yksi maailman parhaista, mutta moskovalaisena minulla oli eri käsitys siitä, mikä kauppahalli on ja miten se toimii. Jos puhutaan virallisesta tai talouden tilasta, sanoisin, että Moskovassa ”kauppatorilla” on negatiivinen maine, ja aika usein se kuvitellaan likaisena, turvattomana ja jopa epäesteettisena paikkana. Tämä käsitys johtuu pääosin siitä, että kauppatorit Moskovassa sijaitsevat vanhoissa taloissa, jotka näyttävät epämukavilta ja vaarallisilta. Helsingin kauppatorilla jokaisella yhtiössä on oma osasto, ja myös vanhanaikaiset sisätilat vaikuttavat siihen, että ostos ei ole pelkää mekaaninen ja tavallinen asia, mutta ehkä rituaali, johon asallistuu sekä asiakas, että myyjä.

Pehmeastä puolelta tilanne nayttää jopa huonommilta Moskovassa. Täytyy sanoa, kuitenkin, että meilläkin oli ollut aika vanha kauppatorin tapa pääkaupungissa 18-19-luvulla. Silloin kauppatoriella oli erikoinen ja hauska tunnelma ja mennä sinne oli kuin mennä juhlimaan. Vanhat laulut ja tarinat, esimerkiksi, kertovat tästä. Kaikki siis muutti ensiksi Neuvostoliiton aikana ja erityisesti 1990-luvulla markkinoiden tulemisen kanssa. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen kauppatori oli ensimmäinen paikka, josta voisi löytää kaikkia: vaateita, ruokaa, tekniikkaa. Toisaalta, melkein kaikki myyjät Moskovan ruoan kauppatoreilla olivat kotoisin Kaukasuksesta ja myöskin kauppatorien omistajat olivat kaukasialaisia. Tsetsenian sodan ja terrori-iskujen aikana tämäkin lisäsi ongelmia. Se, että Venäjällä enemmistö hedelmöistä kasvaa juuri etelässä selittää miksi myyjät ovat kaukasialasia: tavallisesti he ovat maanviljelijöitä, jotka sitten menevät autolla Moskovaan ja myyvät tavaransa. Toisena syynä on se, että Kaukasuksessa etnisyys on aika merkittävä asia, ja siksi kaukasialaiselle olisi paljon helpompaa vuokrata tilaa kun omistajakin on Kaukaseksesta. Nykyään kauppatoreissa Moskovassa on myös paljon väkeä Aasiasta: Tadzikistanista, Uzbekistanista tai Kiinasta. Valitettavasti nyky-Venäjällä ja ennen kaikkea Moskovassa on paljon järjestojä, joiden ideologia on nationalistis-rasistista, ja tietysti kauppatorit, joissa ulkomaalaiset työskentelevät, on näiden järjestöjen pääkohde. Esimerkiksi vuonna 2006 yhdellä Moskovan kauppatorilla räjähti kotitekoinen pommi surmaten yli kymmenen ihmistä. Tämäkin voi todennäköisesti olla syynä huonoon ja skeptiseen käsitykseen kauppahallien suhteen.

Kannattaa myös puhua henkilökunnan ystävällisyydestä ja palvelualttiudesta tai varmasti siitä, että se puuttuu Venäjällä. Tilanne on ymmärrettävää, jos muistetaan, että Neuvostoliitossa tavaroita oli niin vähän, etteivät myyjällä ole pakko olla ystävällisenä asiakkaan kanssa; päinvastoin: asiakas tarvitsisi käyttää erilaisiin keinoihin sen takia, että saada tarvikkeita. Nykyäänkin on tavallista, että kauppahallin myyjä on epäystävällinen tai yrittää myydä pilaantuneita tavaroita. Tietysti on eroja kauppahallin ja kaupan välillä: Moskovassa on paljon verkostokauppoja Euroopasta, joissa henkilökunta on ystävällinen. Sen lisäksi, niistä kaupoista ostetaan melkein kaikkea ilman myyjän apua, ja monet moskovalaiset arvostavat juuri tätä muotoa.

Viimeksi, Venäjällä vielä elää vahva kasitys, että kauppahalli on sopiva paikka ostoksille vain köyhille perheille. Siksi keskiliokkaisen miehen tai naisen käsityksen mukaan kauppahalli ei ole hänelle sopivaa paikkaa ostamaan.

Kaikki nämä syyt liittyvät siihen, etten mennyt kauppahalleihin Helsingissä niin pitkään aikaan. Vahjan kauppahallin lisäksi olen ollut myös kauppahallissa Hakaniemessä ja tätäkin minä pidän siistinä ja mukavana paikkana."

[jahasjahas]

Kiinnostava tehtävä!

Tekstisi on melko sujuvaa, mutta siinä on sekä kirjoitus- että kielioppivirheitä. Sanot myös asioita tavoilla, joita suomea äidinkielenään puhuva ei käyttäisi. Sellaista on tietysti vaikea oppia. Joissakin kohdissa en ymmärtänyt mitä yritit sanoa, mutta niitä ei onneksi ollut monta.

Teksti on aika pitkä, mutta voin käydä läpi ensimmäisen kappaleen. Ehkä joku muu jatkaa, tai voin itse jatkaa myöhemmin.

[jahasjahas]

Yksi suurimmista yllätyksistä oli vahna kauppahalli, johon menin vain toisen vuoden asuvani Helsingissä. Olin lukenut, etta Helsingin kauppahalli on aina ollut yksi maailman parhaista, mutta moskovalaisena minulla oli eri käsitys siitä, mikä kauppahalli on ja miten se toimii. Jos puhutaan virallisesta tai talouden tilasta, sanoisin, että Moskovassa ”kauppatorilla” on negatiivinen maine, ja aika usein se kuvitellaan likaisena, turvattomana ja jopa epäesteettisena paikkana. Tämä käsitys johtuu pääosin siitä, että kauppatorit Moskovassa sijaitsevat vanhoissa taloissa, jotka näyttävät epämukavilta ja vaarallisilta. Helsingin kauppatorilla jokaisella yhtiössä on oma osasto, ja myös vanhanaikaiset sisätilat vaikuttavat siihen, että ostos ei ole pelkää mekaaninen ja tavallinen asia, mutta ehkä rituaali, johon asallistuu sekä asiakas, että myyjä.

• vanha
• "jossa kävin vasta, kun asuin toista vuotta Helsingissä" tai jotain vastaavaa. "toisena Helsingissä-asumisvuonnani" kuulostaisi aika raskaalta.
• Ehkä mieluummin "millaisia kauppahallit ovat ja miten ne toimivat"
• Tätä kohtaa en ymmärtänyt.
• Sanoisin "Moskovassa sanalla "kauppatori" on" tai "Moskovassa käsitteellä "kauppatori" on".
• Joko "se kuvitellaan likaiseksi" tai "sitä pidetään likaisena". Sanoisin siis näin: "sitä pidetään likaisena, turvattomana ja jopa epäesteettisenä paikkana". Mietin myös pitäisikö puhua kauppatoreista monikossa, mutta ehkä yksikkökin käy.
• Suomalainen sanoisi "Moskovan kauppatorit".
• "jokaisella yhtiöllä". Suomalainen puhuisi luultavasti yrittäjistä, ei yhtiöistä, joten "jokaisella yrittäjällä". (Lisäksi: pitäisikö tässä lauseessa puhua kauppahalleista eikä kauppatorista?)
• Sanoisin ehkä "ostaminen ei ole pelkkä mekaaninen suoritus"
• "vaan ehkä rituaali", tai elävämmin: "vaan ehkä ennemminkin rituaali"
• "johon osallistuvat sekä asiakas että myyjä". Kun sanotaan sekä...että, ei että-sanan eteen kuulu pilkkua, koska että ei aloita siinä sivulausetta. Tämä menee väärin monilta suomalaisilta, jotka opettelevat vain ulkoa "että-sanan eteen kuuluu pilkku".

edit: muutin yhtä kohtaa