I found something interesting... Here's a text extract in Karelian (Viena) (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=185):
Vanhat ihmiset sanottih, jotta joučen on ihmisestä tullun. Jouččenet aina ollah parittain. Kun yksi ammuttanneh, ni toini pitälti itköy toistah. Vain joučen oli pyhä lintu. Sitä ei nikonsa ruohittu ampuo, siitä tulou riähkä. Jouččenet tullah meilä kevyällä ta syksyllä tuas lähetäh jälelläh suvipuoleh. Hyö lennetäh suurissa parviloissa. Silloin kun hyö lähettih, ni se oli merkki, jotta talvi on lässä. (Pekka Zaikov: Luemma vienankarjalaksi. Petroskoi 1995.)
In Finnish (consider this as another translation exercise
):Vanhat ihmiset sanoivat, että joutsen on syntynyt ihmisestä. Joutsenet ovat aina parittain. Jos yksi ammutaan, niin toinen itkee toista pitkään. Joutsenhan on pyhä lintu. Sitä ei koskaan uskallettu ampua, se on synti. Joutsenet tulevat meille keväällä ja syksyllä ne taas lähtevät takaisin etelään. Ne lentävät suurissa parvissa. Silloin kun ne lähtivät, niin se merkitsi, että talvi on lähellä.
I'd say that I can understand most of the Karelian text. It's mostly the verb forms that are different. There are also some lexical differences:
nikonsa - in Finnish koskaan
riähkä - synti
jälelläh - takaisin
suvipuoleh - etelään
lässä - lähellä
It's also quite interesting that where I come from (I'm from North Karelia), older people would say things like parviloissa, just like in this Viena-Karelian extract
I think it sounds very cute and funny and it reminds of my Grandma. And another thing... instead of he I say hyö 
Here's another extract, in Olonets Karelian (aunus, Livvi) - this I find more difficult to understand (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=186):
Lapset puaksuh juoksendeltih raududoroguazemale. Kerran sie käveltüü lähtiettih järilleh kodih meččüdorogua müöte. Iloiltihes da kepasteltih uvvel puhtahal lumuol. A gu mi on äijü jälgie lumel! Ei tietä lapset, kenen ollah jället, a himoittas nähtä reboidu libo jänöidü. (Tatjana Boiko: Oma sana. Petroskoi 1993.)
In Finnish:
Lapset juoksentelivat usein rautatieasemalle. Kerran siellä käytyään he lähtivät takaisin kotiin metsätietä pitkin. He mekastivat ja tepastelivat uudella puhtaalla lumella. Mutta kuinka paljon olikaan lumella jälkiä! Lapset eivät tiedä, minkä (eläimen) jälkiä ne ovat, mutta he haluaisivat nähdä ketun tai jäniksen.
) Estonian interestingly uses a similar denotion of uncles... though they use onu (in Finnish eno uncle-specifically mothers brother)... 