
So no use whining why you don't get a job, nobody else does either, find the queue end at McD hiring line with that international marketing paper.

Strange - the latest KELA stats I've seen on study grants provided for Finnish DEGREE students abroad showed that Estonia was the third most popular, ahead of USA and Germany. Somehow this did not come out in the survey - perhaps the popular target countries were defined from the data gathered within this survey, not from the national stats? Anyway I thought Estonia deserves a mention here.Hank W. wrote:The most popular study countries [for Finns] are UK, Sweden, USA and Germany.
Hank, you often write that business degrees are useless for getting a job, which (if you are right) raises an obvious question here. How much of the 50% to 65% comparison is due to having studied abroad, and how much is due to the subject studied? It would be interesting if the report gave a comparison by subject area to establish that.After graduation, 50% of those studied abroad got a job, compared to the 65% of those graduated with a Finnish degree. .... The most common foreign degree is one in Business.
IIRC the earlier study I referred to made an interesting reference to this theme - some employers may think that "studying abroad" is a sign of restlessnesss, of inability to settle down - why employ someone who's likely to bugger off in a couple of years?Hank W. wrote:More than 40 per cent of graduates with a foreign degree were still living abroad at the time of the survey and most of them had a foreign spouse. Almost 80 per cent of them believe that they will be living abroad in five years’ time.
(page 53 in this survey)Toinen työnantajien opiskeluaikaiselle kansainväliselle
kokemukselle antama tulkinta liittyy niin
ikään hakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin,
mutta nyt negatiivisiin ominaisuuksiin. Opiskeluaikainen
kansainvälinen kokemus, varsinkin jos
sitä on runsaasti ja sirpaleisesti, saatetaan tulkita
merkiksi hakijan levottomuudesta ja kyvyttömyydestä
asettua aloilleen.
Which is the poodles nucleus in the question "why is it so hard for a foreigner to find a job in a Finnish company".sammy wrote:why employ someone who's likely to bugger off in a couple of years?
Hank W. wrote:Which is the poodles nucleus in the question "why is it so hard for a foreigner to find a job in a Finnish company".sammy wrote:why employ someone who's likely to bugger off in a couple of years?
ULKOMAALAISET TYÖNANTAJAN SILMIN - "Se on niinku tyyppi, tyyppi ja osaaminen, ei se tutkinto, ei"
Minna Söderqvist
Aiemmin ulkomaalaisia suomalaisilla työpaikoilla on tutkittu joko maahanmuuttajien näkökulmasta tai tilastollisena ilmiönä, ei työnantajien silmin. Söderqvistin tutkimuksen tarkoituksena on auttaa työnantajia rekrytoimaan ulkomaalaisia, ulkomaalaisia työllistymään ja suomalaista yhteiskuntaa kansainvälistymään. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä estää ja mikä edistää ulkomaalaistaustaisen rekrytointia ja miten esimiestyö muuttuu, kun on alaisina ulkomaalaisia. Kattava aineisto kerättiin lähettämällä kysely ja haastattelemalla erilaisia työnantajia ympäri Suomea.
Tuloksista käy ilmi, että korkeakoulujen kansainvälistyminen on osa alueen kehittämistä ja alueittain on merkittäviä vaihteluita. Työnantajat kokevat, että korkeakoulut ovat auttaneet alueita kansainvälistymään ja monikulttuuristumaan!
Ulkomaalaisten työllistymistä estää se, että ulkomaalaisuutta ei huomioida henkilöstöhallinnon prosesseissa eikä henkilöstön johtamisessa, vaan ulkomaalaisia rekrytoidaan ikään kuin he olisivat suomalaisia. Ulkomaalaisuutta ei osata hyödyntää (liike)toiminnassa. Ulkomaalaiset eivät myöskään hae laajasti eri työpaikkoihin. Ulkomaalaisten hyödyntäminen tuloksenteossa on lapsenkengissä. Työyhteisöjen ja lähiesimiesten puutteellinen kulttuuriosaaminen estää ulkomaalaisten osaamisen täyden hyödyntämisen.
Moninaisuuden johtaminen tuli esille vain yhden kerran koko tutkimuksen aikana. Kansainvälinen näkökulma henkilöstöjohtamisessa on Suomessa lähes olematon ilmiö. Ulkomaalaisia ei rekrytoida aktiivisesti, poikkeuksena ovat huippuosaamista vaativat organisaatiot. Ulkomaalaisen suorittama suomalainen tutkinto ei ole merkittävä rekrytointiperuste.
Ulkomaalaisten työllistymistä edistää, jos palkkaavalla työnantajan edustajalla on henkilökohtaisia kansainvälisiä kokemuksia, tai jos (liike)toiminnan ydin on kansainvälinen. Ulkomaalaisiin suhtautuminen on merkittävästi erilaista, jos yrityksen tai organisaation toiminnan ytimenä on kansainvälisyys, tai jos johto on ulkomaalainen.