Blogs about the Finnish language, in Finnish

[Jukka Aho]

 
A couple of blogs by the same person about the Finnish language, in Finnish:

• Kielten ihmeellinen maailma (not updated any longer)
• Kirlahin blogi

[onkko]

That reminds me word tai (or) and eli ("for example" or "as", i cant translate that correctly ) were basically same in ages ago, my granma and pa uses/used that and so do i when i want add humour in sentence
You find it on old law texts.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Pahategon Caari 15-22
1.§. Jocainen cuin aicomuxesta surma toisen myrkyllä, eli muulla sencaldaisella; sen pää pitä pois lyötämän, mies teilattaman ja waimo lawosa poldettaman.Jos ei cuolema sencaldaisesta surman tarjosta seura; otettacon cuitengin wicapääldä hengi.

[Pursuivant]

Which he is daft.

[tuulen]

 
A couple of blogs by the same person about the Finnish language, in Finnish:

• Kielten ihmeellinen maailma (not updated any longer)
• Kirlahin blogi

Thank you!

[maria_rn]

One of my blogs is in Finnish: Rakas Päiväkirja I promise to update it one of these days
It is not about the Finnish language though, just random thoughts and stuff.

[opinto]

Blogi on Suomea qieliopi suomeqsi se on syventtävät opinnot ei mitään pysyä qaistalla tarqoitan Vieras qiili miellä omaamme Vieras qiili

[Upphew]

Blogi on Suomea qieliopi suomeqsi se on syventtävät opinnot ei mitään pysyä qaistalla tarqoitan Vieras qiili miellä omaamme Vieras qiili

Using q in Finnish is quite rare nowadays, so proper words would be: kielioppi, suomeksi, kaistalla, tarkoitan, keili(?)

[opinto]

Suomifooruumi Blogi se on paras laatuaan tuosta Suomenkielioppi suomeksi on ihanneratkaisu.

Ottaa selkoa

löytöpalkkio http://www.facebook.com/pages/Iso-suome ... 7172988783

Toimintaverkko kasvokirja ilmaiskäyttö on ilmainenopetus

Ja kaikille alkuopelus alkaja http://www2.edu.fi/ymmarrasuomea/index.php on helppo pääsy

ilmoittaa minulle ja Vatvoa Suomen oppia jatkaakirjoittamista suomeksi ei Englantilainen pitää se kertakaikkiaan suomeksi se

[Upphew]

Toimintaverkko kasvokirja ilmaiskäyttö on ilmainenopetus

Naamakirja tai facebook ovat yleisesti käytettyjä termejä. Kasvokirja kuulostaa käännökseltä, mutta näyttäisi sekin olevan käytössä, itselläni se vain särähtää ikävästi korvaan.

[Jukka Aho]

Toimintaverkko kasvokirja ilmaiskäyttö on ilmainenopetus

Naamakirja tai facebook ovat yleisesti käytettyjä termejä. Kasvokirja kuulostaa käännökseltä, mutta näyttäisi sekin olevan käytössä, itselläni se vain särähtää ikävästi korvaan.

Yritysten, tuotteiden, tuotemerkkien tai palvelujen erisnimiähän ei yleensä käännetä. Facebook on ”suomeksi” virallisesti vain Facebook, samaan tyyliin kuin Coca-Cola on ”suomeksi” Coca-Cola. Vierasperäisistä tuotteiden ja palvelujen nimistä saatetaan kuitenkin arkikielessä käyttää erilaisia epävirallisia ”käännöksiä” – tai suomalaistettuja väännöksiä. Suurelta osin on tällöin kyse pilkkanimistä, vaikka toki käytössä on paljon aivan hyväntahtoisia tai neutraaleja lempinimiäkin.

”Naamakirjan” laskisin juuri tähän pilkkanimien kategoriaan. Paljon tiedotusvälineissä esillä olleen palvelun arvoa ja merkitystä pyritään hiukan halventamaan ja mitätöimään tällaisella suorasukaisen arkisella nimityksellä. Sananahan ”naama” on hyvin arkikielinen ja usein etenkin vanha kansa katsoo, ettei sitä ole soveliasta (tai ainakaan hyvien tapojen mukaista ja sivistynyttä) käyttää silloin kun viitataan ihmisen kasvoihin.

Paljon näkee nykyään myös huumorimielessä käyttöön otettuja käännösnimityksiä (esim. ”Sinätuubi”), jotka tuntuvat hullunkurisilta sen vuoksi, että ne on käännetty mekaanisena sanakirjakäännöksenä ottamatta asiayhteyttä huomioon. Suomen kielessähän ei kuvaputkitelevisiota (jollaiseen YouTuben logon punainen kuva-aihekin perustuu) ole yleensä kutsuttu ”tuubiksi”, vaan sana tuntuisi suomalaisittain viittaavan ennemminkin hammastahnatuubeihin ja vastaaviin puserrettaviin tuotepakkauksiin. Mutta YouTuben alkukielinen nimitys voidaan toki sanakirjan avulla suoraan ”kääntää” niin, jos asiayhteyttä ja alkuperäistä tarkoitusta ei oteta huomioon. Lopputuloksesta tulee hassulta kuulostava ja siihen on tietysti tietoisesti pyrittykin.

Jotkin tunnetut tuotemerkit kuitenkin saavat myös suomalaisia lempinimiä (”Coca-Cola” → Kokis, ”Mercedez-Benz” → Mersu) joissa ei sinänsä ole mitään huumori- tai pilkkatarkoitusta taustalla. Lempinimi on yleensä lyhyempi kuin alkuperäinen nimi ja sopii ääntämykseltään paremmin suomalaisen suuhun.

Humoristiset käännösnimitykset, pilkkanimet ja lempinimet - jos ne ovat tarpeeksi iskeviä - alkavat joka tapauksessa helposti elää omaa elämäänsä. Usein voi käydä niinkin, että jos jokin tällainen ilmaisu pääsee yleistymään, alkuperäinen humoristisuus tai pilkka-ajatus siitä ajan myötä jonkin verran karisee. Tällöin sanaa aletaan ehkä käyttää erilaisissa arkisissa tilanteissa sen alkuperäistä pilkkamerkitystä tai humoristisuutta enää liiemmin ajattelematta tai miettimättä.