News in Finnish: Suomen opiskelija etsii aitoa Suomea

[Jukka Aho]

Ulkomaalainen suomen opiskelija etsii aitoa Suomea

STT / TUOMO POLO
25.07.2011 09:35 (Viimeksi päivitetty 25.07.2011 10:03)


Suomen kielen opetusta Metsätalolla Helsingissä, opettajana Elina Hovila (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

Moni ulkomaalainen suomen kielen opiskelija on saanut ensimmäisen kipinänsä kieleen suomalaisilta yhtyeiltä.

– Varsinkin aiemmin Keski-Euroopasta tuli paljon opiskelijoita kursseille juuri bändien perässä. Vaikka yhtyeet esiintyisivät englanniksi, faneilla herää kiinnostus, että mistä nämä oikein tulevat, ohjelma-asiantuntija Krista Heikkilä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta Cimosta sanoo.

– Olen huomannut ilmiön selvästi viimeisen 10–12 vuoden aikana. Ulkomailla olen saanut raapustaa nimmarin lukemattomiin Kalevaloihin, Eino Leinon runokokoelmiin, Muumi-kirjoihin ja jopa Tuntemattomiin sotilaisiin, Nightwishin Tuomas Holopainen kertoo.

Holopaisen mukaan saksalaisista rocklehdistä saa usein lukea viestejä, joissa kirjoittaja ilmoittaa harrastuksikseen musiikin, elokuvat, kuntosalin ja Suomen.

– Jonkinlaisesta alakulttuuriin liittyvästä Suomi-maniasta tässä on kysymys, Holopainen arvelee.

Myös Apulannan Toni Wirtanen on tavannut keikoillaan ulkomaalaisia faneja, jotka ovat kertoneet rakkaudestaan Suomeen.

– Hienoa olla mukana antamassa sisältöä ihmisten elämään niin voimakkaasti.

Musiikki ei ole ainoa syy

Unkarilainen Barbara Babati ja tshekkiläinen Lucie Hradecka ovat nyt Cimon kesäkurssilla Suomessa, koska heitä kiinnostaa kieli.

– Olisi outoa, jos opiskelisin kieltä siksi, että tykkään jostain bändistä, Babati miettii.

Silti Babatikin on Suomi-musiikin fani. Hän pyrkii kesän aikana käymään mahdollisimman monella, soolouraa nykyisin tekevän Laurin (Ylönen) keikalla.

– Mutta sen takia en opiskele suomea, Babati nauraa.

Musiikkikiihkoilu on mennyt niin pitkälle, että ihmiset olettavat syyn opiskeluun olevan aina jokin bändi.

– Kun ihmiset kuulevat, että opiskelen suomea, he ajattelevat, että tykkään Nightwishista. Bändi voi olla monelle syy, mutta sellaiset opiskelijat eivät aina saa tutkintoaan valmiiksi. He eivät jaksa opiskella kielitiedettä, kun ensimmäinen into laantuu, Hradecka sanoo.

Vaikka Hradecka onkin nykyisin täysverinen kielitieteilijä, hänen ensikosketuksensa suomeen oli vähintään yhtä yllättävä, kuin bändien takia opiskelevien.

– Syyllinen on Matti Hautamäki. Katsoin mäkihyppyä ja ihmettelin, että mistä tuollainen nimi tulee. Otin selvää, ostin oppikirjan ja aloin opiskella aluksi itsekseni. Sitten rakastuin tähän kieleen.

Babati ja Hradecka toivovat työllistyvänsä aloille, joissa suomea voi jotenkin käyttää. Hradeckan tavoitteena on päästä tekemään elektronisia sanakirjoja.

Aitoa suomea kahvipöydässä

Cimon kesäkurssilaiset värittävät katukuvaa neljällä paikkakunnalla. Suomalaiselle ulkomaalainen suomen puhuja aiheuttaa hämmennystä.

– Olemme huomanneet, että esimerkiksi kaupassa, kun kurssilaiset puhuvat suomea, heille vastataan helposti englanniksi, Oulun kurssin johtaja Anna Isola kertoo.

Oulussa opiskelijat muun muassa kyläilevät paikallisissa perheissä.

– Opiskelijat pääsevät aitoon suomalaiseen kotiin ja kahvipöytään juttelemaan tavallisten suomalaisten kanssa. Se on monelle elämys, kurssisihteeri Riikka Kolehmainen kertoo.

Suomea voi opiskella sadassa yliopistossa

• Suomen kieltä voi opiskella noin sadassa yliopistossa 30 maassa.
• Cimon kaukaisimmat suomen kielen opetuspisteet ovat Pekingissä ja Yhdysvaltain länsirannikoilla.
• Suomen kielen ja kulttuurin kesäkursseja on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1963.
• Tänä kesänä Suomessa on 170 ulkomaalaista yliopisto-opiskelijaa, jotka opiskelevat neljällä eri taitotasolla.
• Alkeiskurssia ei ohjelmassa ole, vaan kaikki ovat opiskelleet kieltä jo kotiyliopistoissaan.

[Rob A.]

Ulkomaalainen suomen opiskelija etsii aitoa Suomea

STT / TUOMO POLO
25.07.2011 09:35 (Viimeksi päivitetty 25.07.2011 10:03)


Suomen kielen opetusta Metsätalolla Helsingissä, opettajana Elina Hovila (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

Moni ulkomaalainen suomen kielen opiskelija on saanut ensimmäisen kipinänsä kieleen suomalaisilta yhtyeiltä.

– Varsinkin aiemmin Keski-Euroopasta tuli paljon opiskelijoita kursseille juuri bändien perässä. Vaikka yhtyeet esiintyisivät englanniksi, faneilla herää kiinnostus, että mistä nämä oikein tulevat, ohjelma-asiantuntija Krista Heikkilä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta Cimosta sanoo.

– Olen huomannut ilmiön selvästi viimeisen 10–12 vuoden aikana. Ulkomailla olen saanut raapustaa nimmarin lukemattomiin Kalevaloihin, Eino Leinon runokokoelmiin, Muumi-kirjoihin ja jopa Tuntemattomiin sotilaisiin, Nightwishin Tuomas Holopainen kertoo.

Holopaisen mukaan saksalaisista rocklehdistä saa usein lukea viestejä, joissa kirjoittaja ilmoittaa harrastuksikseen musiikin, elokuvat, kuntosalin ja Suomen.

– Jonkinlaisesta alakulttuuriin liittyvästä Suomi-maniasta tässä on kysymys, Holopainen arvelee.

Myös Apulannan Toni Wirtanen on tavannut keikoillaan ulkomaalaisia faneja, jotka ovat kertoneet rakkaudestaan Suomeen.

– Hienoa olla mukana antamassa sisältöä ihmisten elämään niin voimakkaasti.

Musiikki ei ole ainoa syy

Unkarilainen Barbara Babati ja tshekkiläinen Lucie Hradecka ovat nyt Cimon kesäkurssilla Suomessa, koska heitä kiinnostaa kieli.

– Olisi outoa, jos opiskelisin kieltä siksi, että tykkään jostain bändistä, Babati miettii.

Silti Babatikin on Suomi-musiikin fani. Hän pyrkii kesän aikana käymään mahdollisimman monella, soolouraa nykyisin tekevän Laurin (Ylönen) keikalla.

– Mutta sen takia en opiskele suomea, Babati nauraa.

Musiikkikiihkoilu on mennyt niin pitkälle, että ihmiset olettavat syyn opiskeluun olevan aina jokin bändi.

– Kun ihmiset kuulevat, että opiskelen suomea, he ajattelevat, että tykkään Nightwishista. Bändi voi olla monelle syy, mutta sellaiset opiskelijat eivät aina saa tutkintoaan valmiiksi. He eivät jaksa opiskella kielitiedettä, kun ensimmäinen into laantuu, Hradecka sanoo.

Vaikka Hradecka onkin nykyisin täysverinen kielitieteilijä, hänen ensikosketuksensa suomeen oli vähintään yhtä yllättävä, kuin bändien takia opiskelevien.

– Syyllinen on Matti Hautamäki. Katsoin mäkihyppyä ja ihmettelin, että mistä tuollainen nimi tulee. Otin selvää, ostin oppikirjan ja aloin opiskella aluksi itsekseni. Sitten rakastuin tähän kieleen.

Babati ja Hradecka toivovat työllistyvänsä aloille, joissa suomea voi jotenkin käyttää. Hradeckan tavoitteena on päästä tekemään elektronisia sanakirjoja.

Aitoa suomea kahvipöydässä

Cimon kesäkurssilaiset värittävät katukuvaa neljällä paikkakunnalla. Suomalaiselle ulkomaalainen suomen puhuja aiheuttaa hämmennystä.

– Olemme huomanneet, että esimerkiksi kaupassa, kun kurssilaiset puhuvat suomea, heille vastataan helposti englanniksi, Oulun kurssin johtaja Anna Isola kertoo.

Oulussa opiskelijat muun muassa kyläilevät paikallisissa perheissä.

– Opiskelijat pääsevät aitoon suomalaiseen kotiin ja kahvipöytään juttelemaan tavallisten suomalaisten kanssa. Se on monelle elämys, kurssisihteeri Riikka Kolehmainen kertoo.

Suomea voi opiskella sadassa yliopistossa

• Suomen kieltä voi opiskella noin sadassa yliopistossa 30 maassa.
• Cimon kaukaisimmat suomen kielen opetuspisteet ovat Pekingissä ja Yhdysvaltain länsirannikoilla.
• Suomen kielen ja kulttuurin kesäkursseja on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1963.
• Tänä kesänä Suomessa on 170 ulkomaalaista yliopisto-opiskelijaa, jotka opiskelevat neljällä eri taitotasolla.
• Alkeiskurssia ei ohjelmassa ole, vaan kaikki ovat opiskelleet kieltä jo kotiyliopistoissaan.

OK...I'll go to work on this....

The headline:

"Foreign Finnish (language) Teacher Searches for the Real Finland."


Moni ulkomaalainen suomen kielen opiskelija on saanut ensimmäisen kipinänsä kieleen suomalaisilta yhtyeiltä.
="Many a foreign Finnish (language) teacher received their first spark to the language from Finnish music groups."


...and reading ahead I noticed this heading"

Musiikki ei ole ainoa syy.
=Music is not the only reason." But is the Finnish version grammatically correct?? Shouldn't it be Musiikki ei ole aino syytä....???

[Jukka Aho]

OK...I'll go to work on this.... [...]

Moni ulkomaalainen suomen kielen opiskelija on saanut ensimmäisen kipinänsä kieleen suomalaisilta yhtyeiltä.
="Many a foreign Finnish (language) teacher received their first spark to the language from Finnish music groups."

opiskelija = student
opettaja = teacher

Musiikki ei ole ainoa syy.
=Music is not the only reason." But is the Finnish version grammatically correct?? Shouldn't it be Musiikki ei ole aino syytä....???

The original Finnish version is grammatically correct. Ainoa is the nominative case, not the partitive. (The partitive of ainoa is ainoaa.)

[Rob A.]

OK...I'll go to work on this.... [...]

Moni ulkomaalainen suomen kielen opiskelija on saanut ensimmäisen kipinänsä kieleen suomalaisilta yhtyeiltä.
="Many a foreign Finnish (language) teacher received their first spark to the language from Finnish music groups."

opiskelija = student
opettaja = teacher

Yeah...I should have been more careful...

Musiikki ei ole ainoa syy.
=Music is not the only reason." But is the Finnish version grammatically correct?? Shouldn't it be Musiikki ei ole aino syytä....???

The original Finnish version is grammatically correct. Ainoa is the nominative case, not the partitive. (The partitive of ainoa is ainoaa.)

Hmmm...well, first, in my example i meant to write, ainoa...that was an oversight. But I was curious why syy would not be in the partitive. Obviously, I'm forgetting something I must have learned.... I guess I'm thinking that the partitive is sopposed to be used with negative statements.

En nähnyt autoa.....That's correct, isn't it?? ...but *Musiikki ei ole syytä....is not correct ??

What have I forgotten?...

[Jukka Aho]

But I was curious why syy would not be in the partitive. Obviously, I'm forgetting something I must have learned.... I guess I'm thinking that the partitive is sopposed to be used with negative statements.

En nähnyt autoa.....That's correct, isn't it??

It is, yes.

...but *Musiikki ei ole syytä....is not correct ??

Nope.

What have I forgotten?... :wink:

The (subject) complement in existential and copula clauses, aka predikatiivi? (Note that the above sentence is built around the verb olla which usually means special rules apply. You can’t “choose a case for the object” as there’s no object.)

See here and here. Maybe also this previous thread.

[Rob A.]

What have I forgotten?...

The (subject) complement in existential and copula clauses, aka predikatiivi? (Note that the above sentence is built around the verb olla which usually means special rules apply. You can’t “choose a case for the object” as there’s no object.)

See here and here. Maybe also this previous thread.

Yes...it seems obvious now....I don't know why I forgot all that... 'brain fog' I guess..

...and, of course, you can use the partitive with uncountables and non-specific plurals

Olut oli lämmintä....though I suppose you could use, lämmin, if you wanted to be quite specific...
Lukeminen on hauskaa.....a general non-specific activity...
Ovatko nuo turistit kiinalaisia?....I suppose the partitive is used in this example because "Chinese" is plural and we are talking about "some Chinese", not all... But I'll have to think about this a bit more... Though I'm quite sure if it were only one tourist the sentence would be: Onko tuo turisti kiinalainen?
...and Talo on keltainen.
...but Vesi on likaista.

[CoolaKinke]

What have I forgotten?...

The (subject) complement in existential and copula clauses, aka predikatiivi? (Note that the above sentence is built around the verb olla which usually means special rules apply. You can’t “choose a case for the object” as there’s no object.)

See here and here. Maybe also this previous thread.

Yes...it seems obvious now....I don't know why I forgot all that... 'brain fog' I guess..

...and, of course, you can use the partitive with uncountables and non-specific plurals

Olut oli lämmintä....though I suppose you could use, lämmin, if you wanted to be quite specific...
Lukeminen on hauskaa.....a general non-specific activity...
Ovatko nuo turistit kiinalaisia?....I suppose the partitive is used in this example because "Chinese" is plural and we are talking about "some Chinese", not all... But I'll have to think about this a bit more... Though I'm quite sure if it were only one tourist the sentence would be: Onko tuo turisti kiinalainen?
...and Talo on keltainen.
...but Vesi on likaista.

"Talo on keltainen"
"Vesi on likaista"

You can count houses. You know that there is one house that is yellow. However, you can't count water. There usually can't be one or many waters. You usually say just water. That's the difference between these two nouns.

Musiikki ei ole ainoa syy (Syy is a noun)
Musiikki on hauskaa (hauskaa is an adjective)

I'm not very good at explaining but hope you get it. This is difficult so don't feel bad if it takes time to learn.

[Rob A.]

Thanks...my problem is sometimes forgetting what I've alrady learned...

With the olla type sentence ...copulas ....there is no object.... both sides are "equal" so to speak. Generally you would expect to see the nominative case on both sides of the verb...and as I now remember even when the sentence is negative ... There are, though, exceptions ....uncountable nouns, certain plural constructions, and certain types of descriptions...but they can be difficult to handle sometimes....and difficult to remember as well.

[mrjimsfc]

ALL RIGHT, ALL RIGHT!!! Enough! Finnish is hard enough without Jukka and Rob getting into a dicussion about all these wierd things like cop....copl....uh...copulation or something. I keep getting distracted by all these strange explanations. The Finnish language is what it is. Let it flow! When you stop to think about it is when you mess it up.

[Jukka Aho]

ALL RIGHT, ALL RIGHT!!! Enough! Finnish is hard enough without Jukka and Rob getting into a dicussion about all these wierd things like cop....copl....uh...copulation or something. :oops:

But... but... Finnish copulation is surely something not to be overlooked as means of gaining native-like fluency! And the fur hat and the mittens are wholly optional and never mandatory.

[Upphew]

But... but... Finnish copulation is surely something not to be overlooked as means of gaining native-like fluency! And the fur hat and the mittens are wholly optional and never mandatory.

After some threads that I have read here I would recommend rubber though.

[Jukka Aho]

But... but... Finnish copulation is surely something not to be overlooked as means of gaining native-like fluency! And the fur hat and the mittens are wholly optional and never mandatory.

After some threads that I have read here I would recommend rubber though.

Sounds a bit kinky...?

I thought something like the national costume and birch-bark shoes might be more Finnish, given that Betula pendula is somewhat more common around these parts than Hevea brasiliensis.