News in Finnish: Kaakao – Sikojen vai ihmisten juomaa?

[Jukka Aho]

Kaakao – Sikojen vai ihmisten juomaa?
Verkkouutiset 26.02.2011
Mariaana Nelimarkka


Kaakaoplantaasi Karibialla 1900-luvun alussa.

Suomalaisten rakastama kahvi, brittien omima tee ja eksoottinen intiaanijuoma kaakao saapuivat Eurooppaan kukin vuorollaan alle 500 vuotta sitten.

Ne symboloivat uuden ajan alkua, olihan jokainen niistä oman kulttuurinsa lähetti. Niiden vaikutuksesta myös esimerkiksi alkoholin ja eläinrasvojen osuus ruokavaliossa väheni.

Ensimmäisenä Euroopassa päästiin kaakaon makuun. Tosin kaakao sellaisena kuin Kristoffer Kolumbus siihen törmäsi intiaaneja kohdatessaan ei miellyttänyt, vaan kitkerästä juomasta keitettiin makeampaa sokeria lisäämällä.

Professori Taina Syrjämaa Turun yliopiston yleisen historian laitokselta pitääkin mielenkiintoisena sen tarkastelua, miten juomat kotiutuivat Eurooppaan.

- Miten kaakaosta, kahvista ja teestä tehtiin eurooppalaisia? Ei ollut vain yhtä eurooppalaista tapaa, eri alueilla ja eri aikoina oli erilaisia tapoja. Esimerkiksi kaakao jäi Espanjan ja Etelä-Euroopan katolisten maiden juomaksi. Englannissa taas tapahtui iso muutos, kun kahvimaasta tuli teemaa, Syrjämaa kertoo.

Suurin muutos oli varmasti se, että olutta ja viiniä joka aterialla nauttineet eurooppalaiset löysivät uusia, virkistäviä juomia, joista ei humaltunut. Samalla alkoholiin perustunut ruokavalio muuttui terveellisemmäksi ja elämänrytmi tehostui.

Toisaalta niin kaakaon kuin kahvin ja teenkin yleistymisellä on yhteys myös sokerin käyttöön, joka kasvoi isoksi etenkin niissä paikoissa, missä sitä on omasta takaa tarjolla.

Juomien kaipuu oli globalisaation alku

Kun eurooppalaisten kaupallinen verkosto laajentui uuden ajan alussa, mahdollisuudet päästä maistamaan erilaisia tuotteita kasvoivat. Kaikki uutuudet mausteista silkkiin olivat aina kiinnostaneet hoveja, ylimystöä ja kauppamiehiä.

- Ei ollut itsestään selvää, että juuri nämä kolme juomaa valikoituivat eurooppalaisten kuppeihin. Etelä-Amerikassa tehtiin juomia kasvien lehdistä ja Euroopassa oli myös paljon omia lämpimiä juomia, joita tehtiin muun muassa mustaherukanlehdestä ja kamomillasta.

Kun eurooppalaisessa valtapiirin laajentumisessa alkoi siirtomaaherruuden myötä uusi vaihe, eurooppalaisten läsnäolo tuli pysyväksi kaukaisilla alueilla ja he puuttuivat myös maataloustuotantoon. Tämä oli tutkijan mukaan globalisaation alku.

- Käyttötapoja ei kuitenkaan kopioitu, sillä aina kulttuurien kohdatessa syntyy uutta. Se, miten juomia käytettiin Euroopassa, ei kerro miten niitä käytettiin siellä, mistä ne tulevat.

Sikojen vai ihmisten juomaa

Kaakao saapui puoli vuosisataa edellä muita kuumia juomia. Se tuli Eurooppaan Espanjan kautta Etelä- ja Väli-Amerikasta, missä se oli merkittävää niin ravintona kuin osana uskonnollisia rituaaleja ja vallan ja hierarkian osoitustakin.

Eurooppalaiset eivät aluksi tienneet, oliko kaakao ruokaa vai juomaa. Ensimmäisiä kirjallisia merkintöjä leimasi epäluulo. Girolamo Benzoni kirjoitti 1500-luvulla, että kaakao näytti paremminkin sikojen kuin ihmisten juomalta.

Kaakaon synnyinsijoilla sitä tarjottiin kuitenkin aina, ja oltiin hämmentyneitä, jos se ei kelvannut. Intiaanit pitivät sitä kallisarvoisimpana kauppatavaranaan.

- Kaakao levisi merimiesten kautta, mutta leimautui katoliseen maailmaan. Se oli luostareissa hyvin suosittua, kunnes herättiin pohtimaan, sopiiko se paastoon, koska se ravitsi niin hyvin. Tuota rasvaisuutta on vaikea kuvitella, sillä me tunnemme 1800-luvulla muotonsa saaneen kaakaon. Alkuperäistä juomaa piti hämmentää tulella kovasti, ettei rasva erottunut siitä.

Espanjan hovissa vieraillut Cosimo de' Medici piti kaakaosta ja vei sen Toskanaan. Myös Espanjassa huonosti viihtynyt Hollannin suurlähettilään puoliso ihastui kaakaoon; hänestä se oli ainoa ilo Espanjassa. Ludvig XIII:n puoliso Anna Itävaltalainen toi kaakaon Madridin hovista Pariisiin. Tähän tapaan vaikutteet levisivät uuden ajan alussa.

Kaakaon Euroopan-valloitus jäi kuitenkin kesken, sillä se linkitettiin jakautuneessa Euroopassa vahvasti katolilaisuuteen. Samaan aikaan valta siirtyi Espanjasta Pariisiin, Lontooseen ja Amsterdamiin. Kaakao oli liian aristokraattista aikana, jolloin syntyperä ei enää määrännyt kaikkea.

Myöhemmin kaakao lähti kahteen suuntaan, kun syntyi myös kiinteä tuote eli suklaa.

Lontoossa nautittiin kahvia jo 1650-luvulla

Kahvi tuli Eurooppaan useita teitä. Wieniä pidetään tärkeänä tuloväylänä, sillä turkkilaiset siemailivat kahvia piirittäessään kaupunkia 1680-luvulla. Lontoossa oli kuitenkin coffeehouse 30 vuotta aiemmin.

Tietoa kahvista oli saatu jo aiemmin saksalaisen lääkärin matkakuvauksista, joiden perusteella turkkilaisten ja arabien mustan juoman tiedettiin auttavan vatsavaivoihin. Kahvia nautittiin samalla tavalla kuin Euroopassa viiniä ja olutta eli aamiaisella ja muilla aterioilla.

Myöhemmin kasvitieteilijä Carl von Linné oli innostui kahvista, jonka hän kertoi virkistävän ja pidentävän työn ja toimeliaisuuden aikaa. "Kahvi pitää hereillä, mutta sopii paremmin niille, jotka haluavat säästää aikaansa, mutta eivät välitä hengestään", Linné profetoi.

Varhaisissa teksteissä opastettiin juomien käytössä yksityiskohtaisesti. Kahvin ihmeellinen voima esti keskenmenot, eikä sitä missään nimessä suositeltu käytettäväksi illallisen jälkeen, sillä se pitää hereillä useita tunteja. Lontoolaisessa Bartholomew-kadun kahvilassa tarjoiltiin kahvia aamulla sekä klo 15.

Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Lontoossa oli jo satoja kahviloita, joissa miehet kävivät hoitamassa asioita. Niissä luettiin lehtiä ja puhuttiin bisnestä ja politiikkaa. Porvariston verkostolle kahviloista tuli työhuoneita, lakimies ja meklari saattoivat pitää vastaanottoa kahvilassa.

- Vaikka kahviloihin eivät kuuluneet uhkapelit, viinanjuonti tai kiroilua, muistutti moni coffeehouse tavernaa, eli myös alkoholia ja maksullista seuraa oli tarjolla.

Kahvin nauttiminen rajoittui kahviloihin, sillä sen valmistus ei ollut helppoa, jauhettu kahvi kun ei pysynyt hyvänä. Tämä petasi teen nousua hieman myöhemmin kotien kautta.

Ylellisyydestä jokapäiväiseksi nautinnoksi

Jos muiden nautintoaineiden käyttöä olikin leimannut yläluokkaisuus tai rajoitettu saatavuus, oli tee toista maata heti Englantiin saavuttuaan.

Ensimmäiset teekauppiaat olivat apteekkareita, sillä teen lääkinnällisyyteen uskottiin. Sen käyttö alkoi eri yhteiskuntaryhmissä miltei samanaikaisesti, eli jo 1730-40-luvulla teenjuonti oli tavallista myös työväenluokassa.

- Tee erosi kahvista myös sukupuolisesti: kahvi oli miehinen juoma, tee taas kodin ja naisten. Sen myötä kehittyi naisten oma edustaminen. Teevierailuista tuli tärkeitä, ja perheen arvo heijastui käytetyistä astioista. Myös palvelijat saivat pitää omia teekutsujaan, Syrjämaa kertoo.

Teetä oli tietysti eri hintaista ja tasoista. Pääosa siitä tuli Kiinasta, mutta vain neljännes tuli virallista tietä, eli salakuljetus rehotti. Samalla tavalla kuin

Suomessa on säännöstelty kahvia, Britanniassa säännösteltiin teetä maailmansotien välisenä aikana. Toisen maailmansodan jälkeen teestä on tullut nostalgista, liian peribrittiläistä, ja sen kulutus on laskussa, tutkija toteaa.

Tee avitti leivän syöntiä

Syrjämaan mukaan Britanniassa teen vaikutus ruokavalion muutokseen oli sikäli merkittävä, että aiemmin rasvalla ja oluella kyllästetty ruokavalio muuttui leipäpainotteisemmaksi. Kuivaakin leipää saattoi syödä, kun sai kupillisen kuumaa teetä sen kanssa.

- Yksi iso ero näillä kolmella juomalla oli: teetä juotiin erityisesti aterialla, kun kaakaota ja kahvia juotiin aterioiden välissä.

Sana tee muistuttaa raaka-aineen kiinalaisen lähtösataman alueella käytettyä teen nimitystä. Venäjällä yleistynyt caj tuli eri puolelta Kiinaa, maareittiä pitkin, mikä selittää erilaisen nimityksenkin. Venäjällä teestä tuli kaikkien yhteiskuntaluokkien juoma, ja se oli sekä yksityinen että julkinen juoma.

Massatuotannon brändäys vaati lukutaitoa

Massakulutuksen aikaan liittyy brändäys. Nopea teollistuminen 1800-luvulla toi paljon teknisiä uudistuksia, joiden myötä raaka-aineiden käsittely helpottui ja säilyvyys parani.

- Koko länsimaista kulutuskulttuuria leimaa voimakas teollisuus ja laaja massoittuva tuotanto, jossa tuottaja ja kuluttaja eivät kohtaa. Ei ole enää monta pientä tarjoajaa vaan suuria, keskittyviä yrityksiä, Syrjämaa kuvailee muutosta.

Teen suosiota selittää myös säilyvyys. Sen tuotanto ja jakelu keskittyi. Esimerkiksi Thomas Lipton osti isoja määriä teetä Intiasta ja Ceylonista ja myi ne pienellä voitolla. Hän loi 1800-luvun lopussa alle 20 vuodessa sadan Lipton-kaupan ketjun Englantiin.

Tässä yhteydessä tarvittiin keinoja välittää kuluttajalle viesti hyvistä tuotteista. Brändäyksen hallitsivat jo 1800-luvulla nykyisinkin tunnetut yritykset kuten Twinings ja Horniman's.

Brändejä luotiin kaikkialla yhteiskunnassa, esimerkiksi Kodak loi tarpeen valokuvata. Julkkikset kuten laulajattaret, elokuvatähdet ja missit tulivat pian mukaan brändinrakentamiseen. Aivan ensimmäinen brändäyksen edellytys oli kuitenkin lukutaito.

- Markkinointiviesti myi puhdasta teetä, vaikka joukkoon oli saattanut eksyä kaikenlaista. Kahviin saattoi sekoittua sikuria ja myrkyllisiä aineita, aivan kuin Kiinassa nykyään, professori vertaa.

[Rob A.]

This is a long one...I'll try a bit of it....

1. Kaakao – Sikojen vai ihmisten juomaa?
..."Cocoa - A Drink of Pigs or of Humans?"

Nothing too complicated here...sikojen and ihmisten are both in the genitive plural. This is a straightforward and easy-to -understand use of the genitive for an English speaker..... The uncountable noun, juomaa, is in the partitive singular...

2. Suomalaisten rakastama kahvi, brittien omima tee ja eksoottinen intiaanijuoma kaakao saapuivat Eurooppaan kukin vuorollaan alle 500 vuotta sitten.
..."Coffee loved by Finns, tea owned by Britons and the exotic Indian drink, cocoa, arrived in Europe each in its turn less than 500 years ago."

....Here we have examples of the agent participle....rakastama and omima....I'm wondering, though, how you would put these into the present tense...??...

"Coffee-loving of Finns"

....Suomalaisten kahvin rakastava......But this doesn't look quite right to me ...

We also have the phrase, kukin vuorollaan, which I think would translate as, "...each in its turn..."

Literall,y it would be, "each on its turn"....kukin seems to be in the nominative form., though I'm not sure why... Perhaps, because as a grammatical element, it is viewed as an interjection or, maybe, as part of the subject of the sentence...

Overall this sentence wasn't too difficult for me.

3. Ne symboloivat uuden ajan alkua, olihan jokainen niistä oman kulttuurinsa lähetti. Niiden vaikutuksesta myös esimerkiksi alkoholin ja eläinrasvojen osuus ruokavaliossa väheni.

...This one is a little tougher...First, here it is, more or less literally:
"They symbolized the beginning of a new era, were every one of them, a messenger of their own culture. From-influence of them also for example alcohol's and animal fat's share in diet decreased."

...And in more typical English:
"They symbolized the beginning of a new era, each of them were a messenger of their own culture. Also, due to their influence, for example, the share of alcohol and animal fat in the diet decreased."

The only difficulty I had here was with the phrase, ...olihan jokainen niistä.... I think a more typical word order might be...jokainen niistä oli... "...each of them was..." ...jokainen niistä... appears to be the grammatical subject of this part of the sentence.

4. Ensimmäisenä Euroopassa päästiin kaakaon makuun. Tosin kaakao sellaisena kuin Kristoffer Kolumbus siihen törmäsi intiaaneja kohdatessaan ei miellyttänyt, vaan kitkerästä juomasta keitettiin makeampaa sokeria lisäämällä.

"At first, in Europe the taste of cocoa was avoided. Although cocoa, as it was when Christopher Columbus stumbled upon it in his meeting with Indians was not pleasing. Instead of a bitter drink one could make it tastier by adding sugar."

Well, these sentences were the toughest. Each sentence has an "passive"/"impersonal" main verb. The rest of my effort with these sentences was spent "unscrambling" them for my "English-speaking" mind....

[David O.]

We also have the phrase, kukin vuorollaan, which I think would translate as, "...each in its turn..."

Literally it would be, "each on its turn"....kukin seems to be in the nominative form., though I'm not sure why... Perhaps, because as a grammatical element, it is viewed as an interjection or, maybe, as part of the subject of the sentence...

It isn't "part" of the subject, it is the subject, just restated. More generally, in the phrase kukin vuorollaan, kukin will take the same case as the nouns it refers to. Here it refers to coffee, tea, and cocoa, which are the subjects of the sentence, so it's in the nominative. But it can easily appear in other cases as well, as in this sentence I found on Wikipedia: Näillä kolmella murteella on kullakin vuorollaan ollut tilaisuutensa vaikuttaa kirjakielen kehitykseen.

....Here we have examples of the agent participle....rakastama and omima....I'm wondering, though, how you would put these into the present tense...??...

You can't "put them into the present tense," because they function as adjectives, not verbs. Think about English phrases like "the desired result"... that desire could be either present or past. Similarly, rakastamani nainen can mean either "the woman I love" or "the woman I loved", depending on the context.

Also, I think you're confusing the verbs omata and omia. The former means "to own", the latter means "to take (for one's own)". So brittien omima tee is "tea adopted by Brits", or something along those lines.

The only difficulty I had here was with the phrase, ...olihan jokainen niistä.... I think a more typical word order might be...jokainen niistä oli... "...each of them was..." ...jokainen niistä... appears to be the grammatical subject of this part of the sentence.

Yeah, these particles are tricky... I still don't have a very good intuitive feel for them. From what I remember, though, -han/-hän almost always has to go at the beginning of the sentence, which explains why the word order is different. I'd probably translate this as "each of them of course being a messenger of their own culture", which has a slightly different feel than the "drier" jokainen niistä oli... ("each of them was...").

4. Ensimmäisenä Euroopassa päästiin kaakaon makuun. Tosin kaakao sellaisena kuin Kristoffer Kolumbus siihen törmäsi intiaaneja kohdatessaan ei miellyttänyt, vaan kitkerästä juomasta keitettiin makeampaa sokeria lisäämällä.

"At first, in Europe the taste of cocoa was avoided. Although cocoa, as it was when Christopher Columbus stumbled upon it in his meeting with Indians was not pleasing. Instead of a bitter drink one could make it tastier by adding sugar."

Your translation of the first sentence is way off. Päästä + elative is "avoid" or "get out of", but päästä + illative is "reach" or "get to". So hyperliterally it's "In Europe was first reached the taste of cocoa", idiomatically "Europe first acquired the taste of cocoa".

Also note that ensimmäisenä isn't "at first", it's just "first", in the sense of being the first to do something. Hän tuli ensimmäisenä = he was the first to arrive.

[Rob A.]

We also have the phrase, kukin vuorollaan, which I think would translate as, "...each in its turn..."

Literally it would be, "each on its turn"....kukin seems to be in the nominative form., though I'm not sure why... Perhaps, because as a grammatical element, it is viewed as an interjection or, maybe, as part of the subject of the sentence...

It isn't "part" of the subject, it is the subject, just restated. More generally, in the phrase kukin vuorollaan, kukin will take the same case as the nouns it refers to. Here it refers to coffee, tea, and cocoa, which are the subjects of the sentence, so it's in the nominative.

Thanks, I did think about that...the phrase is in apposition, and so would have the same grammatical construction...

....Here we have examples of the agent participle....rakastama and omima....I'm wondering, though, how you would put these into the present tense...??...

You can't "put them into the present tense," because they function as adjectives, not verbs. Think about English phrases like "the desired result"... that desire could be either present or past. Similarly, rakastamani nainen can mean either "the woman I love" or "the woman I loved", depending on the context.

Also, I think you're confusing the verbs omata and omia. The former means "to own", the latter means "to take (for one's own)". So brittien omima tee is "tea adopted by Brits", or something along those lines.

The only difficulty I had here was with the phrase, ...olihan jokainen niistä.... I think a more typical word order might be...jokainen niistä oli... "...each of them was..." ...jokainen niistä... appears to be the grammatical subject of this part of the sentence.

Yeah, these particles are tricky... I still don't have a very good intuitive feel for them. From what I remember, though, -han/-hän almost always has to go at the beginning of the sentence, which explains why the word order is different. I'd probably translate this as "each of them of course being a messenger of their own culture", which has a slightly different feel than the "drier" jokainen niistä oli... ("each of them was...").

4. Ensimmäisenä Euroopassa päästiin kaakaon makuun. Tosin kaakao sellaisena kuin Kristoffer Kolumbus siihen törmäsi intiaaneja kohdatessaan ei miellyttänyt, vaan kitkerästä juomasta keitettiin makeampaa sokeria lisäämällä.

"At first, in Europe the taste of cocoa was avoided. Although cocoa, as it was when Christopher Columbus stumbled upon it in his meeting with Indians was not pleasing. Instead of a bitter drink one could make it tastier by adding sugar."

Your translation of the first sentence is way off. Päästä + elative is "avoid" or "get out of", but päästä + illative is "reach" or "get to". So hyperliterally it's "In Europe was first reached the taste of cocoa", idiomatically "Europe first acquired the taste of cocoa".

Also note that ensimmäisenä isn't "at first", it's just "first", in the sense of being the first to do something. Hän tuli ensimmäisenä = he was the first to arrive.

Thanks ...All of this helps a lot.... And the verb, päästä, is a rather difficult one...

[Jukka Aho]

Also, I think you're confusing the verbs omata and omia. The former means "to own", the latter means "to take (for one's own)". So brittien omima tee is "tea adopted by Brits", or something along those lines.

The phrasing brittien omima tee suggests Brits not only adopted tea but went as far as to consider it “their property” – something fundamentally British, “rightfully theirs” – unilaterally, without consulting anyone else.

The only difficulty I had here was with the phrase, ...olihan jokainen niistä.... I think a more typical word order might be...jokainen niistä oli... "...each of them was..." ...jokainen niistä... appears to be the grammatical subject of this part of the sentence.

Yeah, these particles are tricky... I still don't have a very good intuitive feel for them. From what I remember, though, -han/-hän almost always has to go at the beginning of the sentence, which explains why the word order is different. I'd probably translate this as "each of them of course being a messenger of their own culture", which has a slightly different feel than the "drier" jokainen niistä oli... ("each of them was...").

Yes, -han/-hän adds a touch of “this should go without saying, or be a natural consequence/reasoning in this context when you think about it a bit, but I’m explicitly pointing it out still” to the sentence.

Olihan jokainen niistä... = (For) each of them was a ..., after all.
Minähän sanoin sinulle. = I told you.
Ei peli ole vielä menetetty. Voihan hän juosta vielä huomisessakin kilpailussa. = The game is still not over (“lost”). For he can still run in tomorrow’s competition, too. (You probably know he can... I’m just reminding you of the fact, trying to put a positive/optimistic spin on it!)

[Rob A.]

OK....I tried a little more:

.....Professori Taina Syrjämaa Turun yliopiston yleisen historian laitokselta pitääkin mielenkiintoisena sen tarkastelua, miten juomat kotiutuivat Eurooppaan.

- Miten kaakaosta, kahvista ja teestä tehtiin eurooppalaisia? Ei ollut vain yhtä eurooppalaista tapaa, eri alueilla ja eri aikoina oli erilaisia tapoja. Esimerkiksi kaakao jäi Espanjan ja Etelä-Euroopan katolisten maiden juomaksi. Englannissa taas tapahtui iso muutos, kun kahvimaasta tuli teemaa, Syrjämaa kertoo.

Suurin muutos oli varmasti se, että olutta ja viiniä joka aterialla nauttineet eurooppalaiset löysivät uusia, virkistäviä juomia, joista ei humaltunut. Samalla alkoholiin perustunut ruokavalio muuttui terveellisemmäksi ja elämänrytmi tehostui.

Toisaalta niin kaakaon kuin kahvin ja teenkin yleistymisellä on yhteys myös sokerin käyttöön, joka kasvoi isoksi etenkin niissä paikoissa, missä sitä on omasta takaa tarjolla...

1. Professori Taina Syrjämaa Turun yliopiston yleisen historian laitokselta pitääkin
mielenkiintoisena sen tarkastelua, miten juomat kotiutuivat Eurooppaan.

---“Professor T. S., of the University of Turku’s general history department takes an interest in its examination of how drinks naturalized to Europe.”

Well…not an easy sentence....

In more typical English….

“Professor T. S., of the University of Turku’s General History Department, finds it interesting to examine how beverages became naturalized in Europe.”

Still, methinks, not quite the right sense, though….Any suggestions??


2. - Miten kaakaosta, kahvista ja teestä tehtiin eurooppalaisia? Ei ollut vain yhtä eurooppalaista tapaa, eri alueilla ja eri aikoina oli erilaisia tapoja.

....OK, I'll dispense with the "literal" translation...it's a bit cumbersome, I think...

----“How is cocoa, coffee and tea made European? There was not only one European way, in different regions and at different times there were different customs."

3. Esimerkiksi kaakao jäi Espanjan ja Etelä-Euroopan katolisten maiden juomaksi. Englannissa taas tapahtui iso muutos, kun kahvimaasta tuli teemaa, Syrjämaa kertoo.
----"For example cocoa remained in Spain and Southern Europe a [Catholic milk drink….hmmm what is this supposed to mean?… ] Again in England a big change happened., with its change from a coffee-country to a tea-country. Syrjämaa says."

4. Suurin muutos oli varmasti se, että olutta ja viiniä joka aterialla nauttineet eurooppalaiset löysivät uusia, virkistäviä juomia, joista ei humaltunut. Samalla alkoholiin perustunut ruokavalio muuttui terveellisemmäksi ja elämänrytmi tehostui.
---"Big changes they certainly were, from (???) beer and wine which were enjoyed at meals Europeans found new, refreshing drinks which did not cause one to get drunk. At the same time the alcohol-based diet changed to become more healthy and life’s rhythm was improved."

...this needs some improvement.... But I think I have the right sense of the Finnish....

5. Toisaalta niin kaakaon kuin kahvin ja teenkin yleistymisellä on yhteys myös sokerin käyttöön, joka kasvoi isoksi etenkin niissä paikoissa, missä sitä on omasta takaa tarjolla.
---"On the other hand, though, cocoa as with coffee and tea, in general, are used together with sugar, which greatly increased especially in those places were it was readily available."

...I think, yhteys myös, has the sense of “together with” in English…But I couldn’t quite see how to handle the idiomatic expression, omasta taka, which apparently carries the meaning in English of “having readily available at hand”…

Well this, overall, wasn’t too bad…I’ve learned a few things….. Any suggestions??...